lauantai 24. syyskuuta 2016

Crescent Eloise


Crescent Eloise - mamman uusi sähköpyörä


"Aijaijaijaijaajaa-aa, näin jalat rennosti heilahtaa..." Onkohan semmoinen laulu olemassa?
Oli ainakin mamman päässä kun ajelin UUDEN SÄHKÖPYÖRÄN KOTIIN. Se ostos sitten toteutui ja olen sähköpyörän onnellinen omistaja. Saimaanharjun mäkikin meni ihan kevyesti.
Tavallisesti sen mäen nousu hipoo jaksamisen rajaa ja usein sen olen taluttanutkin, mutta nyt meni ylöspäin yli kaksikymmentä kilometriä tunnissa. Järkyttävän helppoa.
Sähköpyörän omistavat ystäväni ovat varoitelleet, että on vähän noloa ohittaa joku "nuori ja notkea" ylämäessä, mutta kyllä minua ei nolottanut yhtään! Ohi vaan!

Urheilu-Koskimiehessä on asiantuntevaa palvelua

Onnellinen mamma - uuden sähköpyörän omistaja





lauantai 17. syyskuuta 2016

Mistä sen sitten tietää olevansa vanha?


Mistä sen sitten tietää olevansa vanha?


"Ikä on vain numero."    "Sitä on juuri sen ikäinen kuin tuntee olevansa."     
Tämä mamma on kyllä eri mieltä vaikkei iän puoleen varsinainen vanhuus ole vielä alkanutkaan. Kolotuksia on ja varmoja merkkejä eletyistä vuosista.
Ennen vanhuus kai alkoi kuusvitosena, mutta en tiedä onko tänä päivänä sille olemassa joku määrävuosi?

Kai se jotain alkavaa vanhuutta on kun
  1. Aamulla tietää elävänsä kun kolottaa. Taivaassa lienee herääminen iloon ja terveyteen.
  2. Hellyys ja haikeus valtaa mielen kun kuuntelee parikymppisten arkisia elämänhaasteita.
  3. Vaikka kuinka miettii, niin ei löydä mitään mikä olisi vielä ehdottomasti nähtävä tai koettava.
  4. Ylämäkeen polkiessa tulee mieleen onko pyöräily ihan hölmö harrastus.
  5. Eläkkeelle jääminen alkaa vaikuttamaan  houkuttelevalta.
  6. Elämän Todella Tärkeitten Asioiden lista lyhenee.
"Kaikella on aikansa", sanoo Saarnaajakin.



keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Syksy tulee


Kesä meni, syksy tuli


Kesä mennä hurahti melkein huomaamatta. Ennen kesät kesti tolkuttoman kauan ja nykyään ei ehdi edes uimassa käymään kesän aikana. Eikä mitään muistikuvaa ole edes kesäkuukausien ilmoista?

Sen vain huomaan, että ränttänäpolvet hallitsivat koko kesän. Ja se polven eturistisiteen venähdys.

Kipu on todella elämää hallitseva juttu. Nivelrikko plus venähdys on niin hankala asia, että mieluusti kokeilee kaikkea mahdollista apua. Puhumattakaan jos kipu liittyisi johonkin vakavaan sairauteen.

Olen kokeillut särkylääkkeet, polvituet, idealsiteet, jumpat ja venyttelyt, kaikenmaailman linimentit - ja nyt viimeiseksi ostin ompelukonekaupasta urheiluvoidetta. Purkin kyljessä lukee, että "sopii myös hevosille". Tähän siis on tultu.
Ihan totta, urheiluvoide oli siellä kaupassa lankojen ja muiden käsityötarvikkeiden kanssa sulassa sovussa. Ihan kuin kuuskytluvun kaupoissa kun saappaat ja sokerit oli samoilla hyllyillä.

Vaan sähköavusteisen polkupyörän hankinta etenee. Menen ensi viikolla koeajamaan Lappeenrannan Urheilu-Koskimiehen sähköpyörät. Aika kiva juttu.