Kuvakokoelmaa

Kuvakokoelmaa

Lahden pyöräteitten varsilta löytyy hauska kuva kulkijoiden iloksi. Kiva kun tylsiä alikulkutunneleita somistetaan.

Maaveden jäätä viime talvelta. Hiljaisella jäällä hiihtäjät ja lumikenkäilijät saavat kulkea joskus pitkiäkin aikoja ilman vastaantulijoita.

 Kesän Ahvenanmaamuistoja. Vuokra-Ainotar palveli kohtuullisesti, mutta kyllä se oli aika raskas pyörä pidemmällä matkalla.

Taipalsaaren kyläteillä pyöräilijää vastaan voi tulla vaikka laamoja.

Mammamuotia vuodelta 2016

Metsätaipaleilla näkee muurahaispesiä. Tämä oli yli metrin korkuinen.

Eväspullaa ensi kesän pyöräretkille.

Suomen Turku

Turku on kiva kaupunki

Pienessä pitäjässä asuminen on rauhallista ja mukavaa. Metsään pääsee suoraan pihalta, eikä liikenne häiritse ja satunnaiset vastaantulijat ovat naapureita,  entisiä työkavereita tai lasten vanhojen koulukavereiden vielä vanhempia vanhempia. Uusia kasvoja näkee harvoin.

Kesällä sentään vilkastuu kun mökkiläiset tulevat kirkonkylän Siwaan ostoksille. Tosin sekin kauppa lopettaa.

Maaseudun rauha syvenee entisestään.

Vaan toista on Turussa.

Silloin tällöin mamma ja HP istahtavat junaan ja neljän viiden tunnin matkustamisen jälkeen päästään perille isoon kaupunkiin. On valoja ja vauhtia. Liikennevaloja, kuppiloita, kauppoja, Aurajoki ja erikoinen murre. Ja ihmisiä.

Itä-Suomesta katsottuna Turku on melkein ulkomaata. Pari päivää Turussa on minulle kuin pidempikin ulkomaanmatka. On tosi virkistävää nähdä vanhoja rakennuksia ja virtaavaa Aurajokea ja kuljeskella isoissa kaupoissa.

Haaveilen vielä joskus viettäväni siellä pidemmän ajan vaikka pyöräillen ympäriinsä. Tai kävelykin olisi mukavaa, mutta polvi ei anna kävellä muutamaa sataa metriä pidemmälle.

Isossa kaupungissa on mukava käydä ja sitten on taas hyvä palata kotiin. Ikkunoista näkyy pelkkää pimeää.

Haaveena "Hullun Polkasu"

Haaveena "Hullun Polkasu"

Viime kesän onnistunut pyöräilyretki Ahvenanmaalle jätti kaipuun uudelle pidemmälle polkemisreissulle. Ahvenanmaan kokemus antoi vähän eväitä tuleviin koitoksiin.
Ykkösasia on, että polkupyörää ei kannata retkipaikalta vuokrata, jos aikoo polkea enemmän kuin kymmenen kilometriä. Oma pyörä kannattaa kuljettaa mukana vaikka kuljettaminen olisi hankalaakin. Tosin Ahvenanmaan maltilliset päivämatkat olivat melko sopivia vuokrapyörällä, vaikka kyllä minä omaani ikävöin. Ajoasennolla, satulalla ja käsien otteella on todella merkitystä. "Vääränlainen" ajoasento kipeyttää selän ja joka paikan.

Nyt pyörät ovat talviteloilla ja haaveilut ensi kesän retkistä ovat alkaneet.
Välillä kuvittelen, että olen nämä lähiseudut kolunnut ihan tarkkaan, mutta nyt huomaan  miten Luumäen suunta on aika vierasta ja kartan mukaan siellä riittää pikkuteitä. Eikun pyörä ensi kesänä  auton telineeseen ja suunta Luumäelle ja siitä kyläteille päiväretkelle. Eväspullat vaikka Satun Makiasta mukaan. http://www.satunmakiat.fi/

Lapissa Ylläksellä on parina vuotena järjestetty "Hullun Polkasu", jossa siis poljetaan Äkäslompolosta Altaan Jäämeren rannalle - uimaan! Kolmena päivänä ajetaan koko 340 kilometrin urakka. Päivämatkat on aika pitkiä ja maisemat mielettömän komeita. Olisi hienoa päästä kokemaan semmoinen reissu Lapissa! Mukana ollut tuttava kertoi "Hullunpolkasusta" innostuneena ja vakuutti ettei sillä retkellä hullukaan eksy. Huolto on hyvin järjestetty ja yöpaikat kohtuuhintaisia ja -tasoisia. Netistä löytyi kuvia viime kesän polkasusta ja onnellisia polkijoita näyttää olevan mukana. Vaikka porukkaa on reilusti yli sadan, niin maantiellä näköjään mennään maltillisesti harvakseltaan.

http://www.jouninkauppa.com/tapahtumat/hullun-polkasu-2.html
https://www.youtube.com/watch?v=9B--JYVlEY4

Mamman pyörät saa olla talven kammarissa

Mikä auttaisi nivelrikkoon?

Mikä auttaisi nivelrikkoon?

Ränttänäpolvet ränttänöi.

Jotenkin surullista että muutama kuukausi sitten tein helposti yli kymmenen kilometrin lenkkejä ja nyt muutaman sadan metrin kävely on vaikeaa. Nivelrikko ja alkukesällä tapahtunut eturistisiteen venähdys on ikävä yhdistelmä. Toiveissa on vielä kivun helpotus.

Venähdyksen parantuminen saattaa siis kestää tosi pitkään. On vaan kurjaa kun lyhytkin kävely säkenöi kipua polvessa. Rappuset on pahimmat.

Jotain arkikonsteja käytän helpotukseksi ja jotain on kokeilussa.

Tärkeää on oikeansorttiset kengät. Nyt kahdenkin sentin korko on liikaa. Mamman kengät on siis täysin ilman korkoja.  Pienikin korko kengänkannassa on liikaa ja lisää kävelykipua tuntuvasti. Lattakengillä mennään loppuelämä.

Glukosamiini ja  omegakolmoset  on käytössä, niitä suositellaan virallisestikin. Ja parasetamoli. Nyt kokeilen myös ruokavaliota. Internetin maailmasta löytyi, että maito, vehnä, punainen liha, paprika, munankeltuainen ja tomaatti vaikuttaa niveliin haitallisesti. Ajattelin kokeilla edes kaksi viikkoa olisiko siitä mitään apua jos olisi jonkinlaisella maidottomalla ja gluteenittomalla ruokavaliolla.

Ristisiteen venähdys parantunee ajallaan ja nivelrikko jää matkakumppaniksi. Ehkä tässä on syytä tarkentaa omaa suhtautumistaan koko vaivaan. Kurja kaveri, mutta en anna sen pomottaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00673