Rengasrikko

Internetistä löytyy yllättävän paljon ohjeita polkupyörän kumien paikkaamiseen. YouTubessa on korjausohjeet oikein videon kanssa. Ja usein porukkapyörälenkkien ilmoituksessa sanotaan, että "kypärä pakollinen, ota mukaan paikkaustarvikkeet".

Jotenkin asia alkoi kiinnostamaan... Ensimmäistä kertaa nimittäin pyörää ajaessani takakumi tyhjeni. Ajoin pyörää huollosta kotiin ja onneksi se haveri tapahtui vasta melko lähellä kotia. Talutin pyörän sitten loppumatkan marraskuun iltapäivän pimeässä.  Ja vielä takakumi - HP nosti kätensä pystyyn ja ilmoitti että ammattimiehen hommaa. Eikun pyörä takaisin huoltoon.

Ihan pienen hetken ajattelin opettelevani itse korjaamaan pyörän kumit, mutta se ajatus haihtui samantien. Kai se olisi opittavissa, mutta kun näillä kymmenillä oppiminen on hiukan hitaampaa ja meneillään on muita oppimisprojekteja ja suoraan sanottuna paljon mielenkiintoisempia. Mamma vaan polkee eikä remontoi.

Taito olisi tietenkin hyödyllinen kun lenkit on pitkiä ja metsien takana, vaan laiskana pyöräilijänä varmistan aina liikkeelle lähtiessä, että HP on puhelimen päässä ja hakee minut ja pyörän sitten autolla kotio jos jotain sattuu. Kyllä kännykkä on hyödyllisempi kuin pyörän kumin paikkaustaito.

Syyshuolto ja korviketta

Pyörä on nyt huollossa http://www.koskimies.fi/palvelut/pyorien-huolto  . Vuosia sitten vein pyöräni sinne Pasille huoltoon ja kun olin silloin tyytyväinen palveluun, niin olen käyttänyt samaa huoltoa tosi pitkään. Nythän minulla on suht uusi pyörä ja moitteettomasti se on toiminut koko kesän, mutta hyvä kun asiantuntija katsastaa kunnon, niin voin ihan huoleti aloittaa taas keväällä polkemisen.

Mamma polkee

Korvikepyöräily talven ajaksi on löytynyt:  http://www.lehmus.fi/sisapyoraily/virtuaalitunnit-icgn-myrider . 
Tosi hauskaa on polkea sisällä spinning-pyörällä kun seinällä videossa mennään rantabulevardilla, alpeilla, metsässä. Alppiosuuksilla meinaa matkapahoinvointi yllättää kun pyörä ei kallistu tien ja maaston mukaan, mutta toisaalta kaatumaankaan ei pääse. Virtuaalipyöräily on tosi hauskaa!

Eiköhän korvikkeen ja kesän pyöräretkien muistoilla mennä talven yli.  

Valokuvaaja Konrad Into Nyström

Valokuvaaja I.K.Inha (1865-1930) teki tutkimusmatkoja Karjalaan ja Lappiin ja Saksaan ja hänen valokuviaan oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä v.1900. Mitään varsinaista menestystä hän ei kokenut ikätoveriensa Jean Sibeliuksen tai Pekka Halosen tavoin, vaikka hänen kuvansa olivat ja ovat todellisia taideteoksia. Inha tunsi itsensä kulkuriksi ja koki jäävänsä aina toisten varjoon. Raha-asiat olivat hunningolla eikä onnea ollut rakkaudessakaan.
Silinteripäiseen Sibeliukseen verrattuna Inhalla oli seikkailijan ja tutkimusmatkailijan rohkeus kulkea retkillään polkupyörällä ja hän teki pyöräretkiään Saksaan asti.

Onkohan  pyöräilijät ylipäänsä rahattomia, ojanvarsien kulkureita vai rohkeita, uutta suuntaa näyttäviä taiteilijoita?

Marraskuun ensimmäinen päivä

Taipalsaaren Haikkaanlahden kylä on viehättävä mutkaisine teineen ja rantoineen ja lehmineen. Alakuvassa kesän vihreydessä otettu kuva ja oikealla sama paikka marraskuun ensimmäisenä päivänä napattu kuva. Värit alkaa olla utuisia ja jotenkin hienostuneempia kuin alkukesän räjähtävässä vihreydessä.

Haikkaanlahden karvaiset "lehmät" kauniilla laitumella.