Valokuvaaja I.K.Inha (1865-1930) teki tutkimusmatkoja Karjalaan ja Lappiin ja Saksaan ja hänen valokuviaan oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä v.1900. Mitään varsinaista menestystä hän ei kokenut ikätoveriensa Jean Sibeliuksen tai Pekka Halosen tavoin, vaikka hänen kuvansa olivat ja ovat todellisia taideteoksia. Inha tunsi itsensä kulkuriksi ja koki jäävänsä aina toisten varjoon. Raha-asiat olivat hunningolla eikä onnea ollut rakkaudessakaan.
Silinteripäiseen Sibeliukseen verrattuna Inhalla oli seikkailijan ja tutkimusmatkailijan rohkeus kulkea retkillään polkupyörällä ja hän teki pyöräretkiään Saksaan asti.
Onkohan pyöräilijät ylipäänsä rahattomia, ojanvarsien kulkureita vai rohkeita, uutta suuntaa näyttäviä taiteilijoita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti