torstai 10. syyskuuta 2015

Se on kyllä ihan väärin


Se on kyllä ihan väärin kun töistä tullessa näkee auton ikkunasta pyöräilijöitä upeassa syksyn auringossa viilettämässä Joutsenon tuulimyllysuoralla tai Taipalsaaren patotiellä. Autossa on tukalan lämmin ja tuulilasin töhnät saavat ilmankin tuntumaan autossa tunkkaiselta. Vaan ollapa ulkona auringossa ja alamäessä! Mutta ei - lähes pakon edessä työmatkat on enimmäkseen tehtävä autolla ja se suurin harmitus on ettei meinaa millään jaksaa enää työpäivän jälkeen lähteä edes pienelle pyörälenkille. Siis raihnaistuminen on ihan väärin.

Joskus kuulee mamma- ja pappaikäisten sanovan, että mieli ja kroppa ei oikein pysy samassa tahdissa. Mielessään sitä menee ja tekee vaikka mitä, mutta jalat ei vaan pysy vauhdissa mukana, eikä liikkeissä kertakaikkiaan ole samaa notkeutta kuin nelikymppisenä. Olen tehnyt saman havainnon.

"Kun askeleeni hidastuu ja muista jälkeen jään..." sanotaan virressä. Ränttänäpolvilla totisesti jää jalkaisin liikkuessa toisista jälkeen, mutta yllätys, yllätys! polkupyörällä pysyy vauhdissa mukana ja elämässä tanakasti kiinni. Ja polvet hymyilee.

Mutta on se ihan väärin kun ei ehdi eikä jaksa tehdä kaikkea sitä mukavaa mitä haluaisi.
Toisaalta meille on luvattu sisäisen olemuksen virkistyvän kun ulkoinen raihnaistuu. Sitä odotellessa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti