Vasemmanpuoleisessa kuvassa on imatralainen sähköpyörä akku kyydissä ja oikeanpuoleisessa sama pyörä ilman akkua ja kauniissa niiauksessa. Hauska pyörä, jota sain kokeilla pehmeässä tihkusateessa. Ensimmäistä kertaa elämässäni (mikä siis on kohtuullisen pitkä) sain ajaa sähköpyörää. Sähköpyörän ajaminen oli kivaa! Pienellä polkaisulla vauhti kiihtyi hurjasti ja ylämäessä vauhti ei ollenkaan hidastunut. Toki piti polkea koko ajan tai muuten pyörä pysähtyi, että eihän sähköpyörä mikään mopo ole, vaan polkupyörä, mutta ajaminen keventyi oleellisesti.
Kyllä mammalle tuli ajatus sähköpyörän omistamisesta. Oma hybridipyöräni on melko uusi ettei todellakaan ole ajankohtaista edes haaveilla uudesta pyörästä, mutta... "Oikeilla" pyöräilijöillähän on varastossaan useita polkupyöriä, joten mammastakin tulisi kai "oikeampi", jos pyöräilemään lähtiessään voisi tovin valita päivän reissuun sopivimpaa menopeliä. Saahan sitä haaveilla.
Voi kun saisi vielä kokeilla läskipyörää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti