Ymmärrykseni mukaan joku joskus käy lukemassa tätä blogiani. Asia tuntuu jotenkin kutkuttavan hämmentävältä! Mamma kirjoittaa siinä toivossa, että joku lukisi, mutta sitten kun joku lukee, niin tuntuu kummalliselta. Sitä melkein säikähtää ja ruttuiset posket ihan punastuu.
Saan välillä tietooni hankaluudesta kommentoida blogia. Kommentit ovat tervetulleita ja jos sinulla on sähköposti mikä loppuu "gmail.com", niin voit kommentoida blogiani valitsemalla Google-tilin kohdasta "Valitse tili".
Sunnuntaipyöräilijöiden kausi alkaa hiljakseen päättyä tältä vuodelta. Mamman polkeminen alkaa olla satunnaista eikä eväitä enää rakennella tarakkalaukkuun. Jonkun kaupunkireissun tai Maaveden ympäriajon teen vielä ennen lumia, mutta varsinaiset pyöräretket jäävät odottamaan ensi kevättä.
Mietinnässä on pyörän talvisäilytyspaikka. Ja pitäisikö se käyttää huollossa ennen talvea vai kesällä. Voi voi miten suuria ja vaikeita kysymyksiä!
Iloinen yllätys löytyi viilipurkista! Pyöräilijä viilettää hiukset tai kaulaliina hulmuten viilipurkin kannessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti