Ränttänäpolvilla kävelty pitkä lenkki enteilee kävelyn hankaluutta seuraavana aamuna. Pitkän sauvakävelylenkin jälkeen jalat on kuin tönkkösuolatut - ei silakat - vaan valaat. Ei kantavuutta, ei taipuisuutta polvissa. Eikä liioin naurata.
Mukavuudenhaluinen ja laiskuuteen taipuvainen mieli sanoo, että päivä tai kaksi täydellistä lepoa auttaa jalkojen tönkköisyyteen, ja järki sanoo, että heti liikkeelle! "Se lähtee sillä millä on tullutkin" sanottiin joskus jonkun muun asian yhteydessä ja sama pätee liikuntaankin. Liikunnassa tullut lihasten kipeys ja jäykkyys lähtee liikkumisella. Joten vaikka kävely ei onnistu, niin pyöräily onnistuu. Se tuntuu uskomattomalta miten kävelettömät jalat taipuu polkemiseen. Kun vain selviää polkimille ja satulaan, niin taas mennään kuin tanssimatkassa ikään. Paino on enimmäkseen satulalla ja polvinivelet ihan hymyilee saadessaan polkea ja voidella niveliä. Pyörälenkin jälkeen jalat on taas soukat niinkuin silakat.
Muutama päivänkakkara, lupiini ja siankärsämö vielä jaksaa kukkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti